keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Naps ja räks!

Gandalf-kukko tuulettaa taustalla pakkaskauden päättymisen johdosta! 
Etualalla meidän elokuussa syntyneet "pienet" tiput eli nuorikot, Kaneli & Pippuri, jotka ovat alkaneet tuottaa pikkuruisia munia.

Talven toinen pakkasaalto on selätetty onnistuneesti! Välillä niinkin huimat lukemat kuin - 35 Celsius astetta sai kulmahirret vonkumaan tuskissaan ja meidät kantamaan kilpaa klapia takkoihin.

Tallissa oli niin kylmä, etten kehtaa edes sanoa. Voin kertoa, että kanat selviävät hengissä melko kylmissä olosuhteissa, kunhan tila on kuiva ja vedoton. Samoin lampaat. Kanoilla sentään oli pari lämpölamppua, minkä alle ne pääsivät lämmittelemään, jos siltä tuntui, ja vesi pysyi sulana, ainakin, kun kannoimme kolme kertaa päivässä eläimille lämmintä vettä. Melko työläs kausi siis takana, ja toivottavasti tälle talvea kokonaan ohi.

Ihan kauheimpina pakkaspäivinä jätimme suosiolla verkot kokematta, mutta tuli sitä ainakin kerran ellei pari käytyä - 30 asteen pakkasessa verkoilla. Jäässä olimme. Silmäripsiä myöden!

Pakkasten lauhduttua kalakaverimme ehti jo kehua kuinka helppoa ja mukavaa nyt on verkoilla olla. Siinä samassa kuului "naps ja räks", kun verkosta petti solmu ja se karkasi jään alle! Siinä sitä kuule turattiin tuntitolkulla. Kaksikymmentäyksi kairattua reikää myöhemmin verkko oli saatu pujoteltua takaisin nostoavantoon! Ja arvaapas paljon oli jäätä? No, vain sellaiset 60 - 70 cm. Oli asiassa hyväkin puolensa. Onneksi verkko ei rävähtänyt irti paukkupakkaskerralla!

Tänään kävimme ensin omilla verkoilla ja sen jälkeen moottorikelkalla mökkinaapurin kanssa laskemassa hänen verkot vetehen. Siinä tuli päivälle kaksi erillistä talvikalakertaa. Hieman tämä pakkaskausi on hidastanut meidän "sata kertaa talvikalassa" -käyntejä, mutta seuraava kerta on järjestyksessään kahdeskymmenes.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti