Niittykunnaalla on tehty heinää emännän ja isännän hartiavoimin. Kuivaheinää mätettiin ylisille juhannusaaton aattona klo 18 - 23.00 emännän työpäivän päälle. Jossain vaiheessa iltaa emäntä rupesi kitisemään, kun tottumatonta niin väsytti ja kolotti. Jossain vaiheessa isäntä tiesi, että nyt on tosi kyseessä, kun kitinä lakkasi.
Heinää tehtiin viitisen tuntia myös juhannuspäivänä, jolloin meidän piti olla mökkinaapurin pihapeleissä. Meillä olikin hieman kovemman panoksen pihapelit, kun sateenuhka ruoski meidät oikein tosissaan hommiin. Huhkimme viimeiset hangolliset kuivaa heinää käsivarret maitohapoilla ylisille, ehdimme juuri ja juuri ennen kuin taivas repesi!
Iloitsimme myös siitä, että saimme ensimmäistä kertaa luo'olla kuivattua heinää, jolloin seiväsvaihe jäi kokonaan pois työtaakasta. Niittykunnaalla kun nykyään on traktori ja pöyhin vahvuutena.
Juhannuksen jälkeen maanantaina heinän teko jatkui. Isäntä innostui niin traktorilla niittämään, että niitti selkänsäkin jumiin traktorin hytissä rytkyessään. Homma oli liikaa myös traktorille, sillä sekin hyytyi pellolle. Tämä kaikki sillä seurauksella, että maanantaina niitetyt kuivaheinäksi tarkoittamamme muutamat alat jäivät homehtumaan pellolle... Traktori on saatu kuntoon, mutta isännän selkää ei.
Ollaan oltu sitä mieltä, että kyllä tämä Kainuu niin antaa, mutta osaa myös ottaa... Nyt ollaan taas kallistuttu sinne ottopuolelle.
Kirjoituksen on kirjoittanut nimimerkki "lomantarpeessa". Mutta miten sitä ottaa lomaa omasta elämästään? ;) Sitä paitsi kesken heinänteon saimme kuulla, että elämme unelmaamme. Joten dream on, dream on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti