Erämiesten pilkkikilpailut

Viikonloppuna kävimme kaksissa pilkkikilpailuissa. Lauantaina oli Villen metsästysseuran sisäiset pilkkikilpailut seuran majan lähistöllä olevassa mukavan pienessä lammessa. Kyseessä oli seuran historian ensimmäiset pilkkikilpailut.

Meidän osalta pilkkikilpailujen parasta antia oli hurmaavan aurinkoinen ja lämmin sää sekä maistuvat nuotiomakkarat. Jäällä oli yhdeksän reipasta pilkkijää, joista kaikki muut saivat ainakin yhden kalan, paitsi meidän autokunta. Me jäimme ihan tyystin ilman kalaa! Lampi ei ollut meille ollenkaan tuttu, joten olisi luullut, että edes sillä kuuluisalla moukantuurilla, mutta ei niin ei...

Ville kuului kisojen järjestävään toimikuntaan, ja lahjoitti kisoihin pokaalin.
Josko kisoista tulisi perinne.

Kisan ylivoimainen voittaja oli Asko 2585 gramman kalapussilla! Kisojen kahdesta naisosallistujasta toinen eli Raija, pilkki itsensä kisan kakkoseksi 759 g kalasaaliilla. Kolmannella oli kalaa 571 grammaa, neljännellä 251 grammaa ja viidennellä enää 93 grammaa (yksi ahven).

Sunnuntaina oli Vuokin Erämiesten yleiset pilkkikilpailut Vuokkijärvessä. Lauantain surkeaakin surkeampi menestys latisti jo valmiiksi hieman omaa tunnelmaa sekä se, että ei ollut oikein mitään käsitystä mistä sitä kalaa pitäisi lähteä hakemaan. Ville oli alkuviikosta käynyt hieman järvellä tiedustelemassa, mutta siitä ei ollut kisoihin hirveästi hyötyä...

Kisan viime metreillä satuin kairaamaan ahvenparveen, josta nousikin melko hyvästi kalaa, mutta se ei enää riittänyt mitalisijoille. Ville jääräpäisesti luotti kolmihaaravärikoukkuun, mikä osoittautui totaaliseksi virheeksi. Mutta hatunnosto miehelle, joka sinnikkäästi pysyy päätökselleen lojaalina!

Miesten yleisen sarjan voittajalla oli kalaa kolmisen kiloa, Ikämiesten voittajalla kuutisen kilon huitteilla ja naisten sarjan voittajalla reilusti yli kaksi kiloa. Minulla oli kalaa 1,2 kg ja Villellä varmaankin jotain 500 grammaa. Kyllä Villeä syystäkin harmitti. Ensi vuonna se ei aio kuulemma pilkkiä kolmihaaravärikoukulla ollenkaan!

Mutta ei se mitään. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta ja ei se saalis vaan se fiilis, ja mitä näitä nyt on... Ihan mukavat kisat makkara-, kahvi- ja munkkikojuineen. Sivupuheista kuulsi, että osallistujia mahtuisi jäälle enempikin. Haastankin ensi vuoden kisoihin mukaan kaikki, jotka vähänkään harrastavat talvikalastusta missään muodossa, eritoten paikkakuntalaiset!

Sunnuntaina oli vaihteleva sää. Välillä aurinko lämmitti ihanasti!
Jäätä on vielä noin metrin verran. Kevät kuitenkin vääjäämättä etenee. Lintulaudalla on perjantaista asti pyörinyt nelisenkymmentä peippoa!