Silmäkkäin suurpedon kanssa!

Tänään lähdimme erälle meidän etelän mökkivieraan, Suilon, kanssa Itärajan pintaan. Olemme tietoisesti hieman vältelleet seutua, koska aina välillä kantautuu juttuja, että sudet on liikkeellä. Uskaltauduimme nyt kuitenkin reisuun meidän sileäkarvaisen noutajan ja kaverin saksanseisojan voimin. Pahaenteisesti valitsimme reissun kohteeksi Hukkalammen ympäristön...

Olimme vajaa puoli tuntia kulkeneet rintamana vanhaa, naavaista ikimetsää, kun törmäsimme metsoihin, ilmeisesti poikueeseen. Ville näki yhden ja kuuli toisen. Suilo oli nähnyt kolme metsoa ja pääsi vauhdikasta koppeloa polttamaan, mutta tuli kuitenkin pummi.

Hetki tästä, niin Villen yläpuolelta korkeasta hongasta rävähti iso ukkometso lentoon. Villekin siirtyi valitettavasti ohiampujien kerhoon. Tästä kotvanen, niin maasta lähti poikametso, mutta sitä ei tarvinnut edes yrittää ampua.

Kuljeskelimme jo autoille päin takaisin ja olimme sopineet tapaavamme metsälön jälkeisellä metsäautotiellä. Odottelimme treffipaikalla eräkaveria saapuvaksi. Minä poimin metsän puolella tyytyväisenä puolukoita ja Ville seisoskeli Hildan kanssa tiellä Capun viilettäessä edestakas. Yhtäkkiä Ville sanoo hieman epäilevänä, että tien yli meni susi. Minä hämmästyneenä tielle ihmettelemään ja laittamaan Hildaa remmiin. Sitten äkkäämme, että Capu meni juuri hetki sitten samaan suuntaan minne susi. Kauhealla huudolla ja remakalla ruvemme karjumaan Capua nimeltä tänne, TÄNNE!

Sitten kuuluu se pahin eli koiran ulinaa! Sydän jätti varmasti muutaman lyönnin välistä, kun tajuntaan iskeytyy, että susi ehti käydä jo tässä ajassa koiraan kiinni. Ville lähti rynnimään metsään vielä suuremmalla huudolla!!! Kohta onneksi Capu ilmestyy metsästä takaisin ja huudamme paikalle tulleelle Suilolle, että ota koira kiinni täällä on susi!

Vauhdikas Capu ennen susiepisodia.

Lähdimme koirat remmissä kävelemään metsäautotietä autoille päin tilannetta ihmetellen. Toteamme suden ihan selvästi väijyneen meitä, sillä sen oli täytynyt kulkea Suilon sivulla n. 100 m etäisyydellä. Yhtäkkiä äkkäämme, että susi jolkottaa tietä pitkin meidän edellä. Se oli tullut metsälöstä seuraavalle metsäautotielle ja jolkotteli risteyksestä meidän autojen takaa muina susina rinnettä ylös. Minä rupean räpeltämään kameraa käsille ja saan sen päälle ja zoomin suden kohdalle. Kylmän rauhallisesti harmahtava susi jolkottaa meistä pois päin. Mäen päällä susi kääntyy katsomaan. Katson sutta zoomin läpi hetken silmiin, kunnes se häviää kumpareen taa. Tässäkohtaa hehkutan, että sain tosi hyvän videon sudesta!

Laitoimme koirat autoon ja jatkoimme erästelyä ilman koiria. Jäljitimme sutta jonkun matkaa, kunnes kuulimme kauempaa koiran haukuntaa. Epätoivo valtasi mielen, kun haukunta tuli juurikin sieltä suunnalta minne näimme suden menevän. Meillä ei ole mitään konstia varoittaa erämiehiä haukkuvaa koiraa mahdollisesti uhkaavasta vaarasta.

Kävimme tekemässä tulet ja paistelemassa makkarat. Sen jälkeen jatkoimme vielä erästelyä.

Noin kolmen tunnin päästä olimme takaisin autoilla. Suilo äkkäsi, että hänen auton tuulilasissa on lappu. Lapussa luki, että Hukkakankaalla oli susi ajanut takaa pystykorvaa klo 12. Suunnilleen samoihin aikoihin, kun meidän susiepisodikin oli. Suilo soitti henkilölle ja tämä porukka oli nähnyt kaksi sutta. Isomman ruskean ja pienemmän harmaan. Isompi oli ollut noin viiden metrin etäisyydellä pystykorvasta!

Mökillä tarkemmin Capua tarkastellessa huomasimme sen sisätakareidessä vekit. Susi oli kerennyt jo hieman maistamaan Capua.

Ja nyt tähän loppuun postaan sen mahtavan susivideoni, jollaista tuskin koskaan enää tulen luonnossa kohtaamastani sudesta saamaan. Ai mutta niin, olin tohkeissani ja hätäännyksissäni unohtanut painaa rec-nappulan pohjaan. Pummi. Ohiampujien kerhoon minäkin.

Reissu oli muutenkin hyvin mielenkiintoinen. 

Reissun varrelta löytyi tällaiset! 

Ville oli tilannut Suilolta minulle synttärilahjaksi riekkopuukon ja sen lisäksi Inarin Hopeasta riekkokaulakorun. Synttärithän oli jo heinäkuussa, mutta puukko oli tilattu jo puoli vuotta sitten ja toimitus tapahtui nyt. 

Kerrassaan ihanat ja taidolla tehdyt! 

Kiitos!

Nyt ei harmita se susivideon möhliminenkään ihan niin paljoa...