Seuraa meitä facebookissa

Niittykunnaan ajankohtaiset kuulumiset ovat jo jonkin aikaa päivittyneet pelkästään facebookiin, joten seuraa meitä siellä, kiitos.

Tästä facebookiin.

Niittykunnaalla on myös nettisivut, josta löydät tarkemmin majoitusmahdollisuuksista Suomussalmen Ala-Vuokissa. Tarjolla myös lammaspaimenlomia sekä metsästysmahdollisuuksia.

Tästä linkistä nettisivuille.

Ihana kamala tykkylumi!

Meillä oli niin upeat jouluiset "winter wonderland" -maisemat kauniine tykkypuineen. Parempaa joulusäätä ei olisi osannut edes toivoa. Ei tullut niissä rauhoittavissa jouluisissa tunnelmissa ja maisemissa edes pieneen mieleen, että tykky aiheuttaa lopulta näin pahaa mieliharmia ja vahinkoa.

Omaa, kaunista tykkymetsää.

Pahimmillaan Kainuussa on vuodenvaihteen tietämillä ollut sähköttömiä asiakkaita 6500 ja tälläkin hetkellä yli 1000 taloutta on ilman sähköjä. Joissakin talouksissa sähköt on olleet jo viisi vuorokautta pois. (Ylen uutiset)

Loisteen keskeytyskartta tilanne 4.1.2018. Se kun ei tuo sähkö siirry, jos tykkylumipuu rötköttää linjalla oli ne siirtomaksut sitten miten korkeat tahansa. Meidän syys-lokakuun sähkölaskussa sähkön myyntiä 84 euron edestä ja siirtoa 182 euron edestä... Nostan kuitenkin hattua niille, jotka paiskivat töitä sähkölinjojen raivauksen yms. parissa.

Meillä räpsähti sähköt pois uuden vuoden aaton aattona 23 tunniksi. Olimme Kuopiossa pennunhakureissulla ja palailimme pimeään kotiin. Onneksi meidän talo lämpiää puilla, meillä on kaasuliesi ja olimme osanneet varautua pienellä määrällä juomavettä. Enemmänkin olisimme kotimatkalla ostaneet, mutta Ristijärven kaupasta oli lähes kaikki lähdevedet ostettu jo loppuun... Suurin huoli oli miten saamme lampaille juomavettä, mutta tämäkin onneksi järjestyisi, kun pihalla on savusaunan nurkalla toimiva vesipata. Ei muuta kun pahimmoillaan lunta sulattelemaan tai järvestä vettä kantamaan. Huolenaiheena tietysti myös oli, että miten pakasteiden käy, meneekö toistasataa kiloa hirven ja lampaan lihaa mansikoiden ja muiden marjojen kanssa tunkiolle...

Hirvenlihasuikalepaistin valmistusta kynttilänhämyssä.

Uuden vuoden aaton aaton jälkeen sähköt ovat räpsineet päälle pois, päälle pois, ollen välillä muutamankin tunnin katkolla. Eilen aamulla klo 10 sähköt katkesivat jälleen kokonaan. Onneksi olemme varautuneet lampaiden juomavesiongelmaan niin, että meidän koko suihkutila on ollut nyt lähes viikon verran miinoitettu useilla täysillä vesiämpäreillä. Karkkilan kodissa haaveilin, että voi kun minulla olisi kodinhoitohuone. Nyt haaveilen, että voi kun minulla olisi karjakeittiö!

Sähköt tulivat takaisin melkoisen päällä-pois-päällä-pois -valoshown saattelemana joskus 01 - 02 aikaan yöllä. Kännykät ja netti rupesivat toimimaan vasta lähemmäs puoliltapäivin. Kainuuseenhan annettiin vaaratiedote uuden vuoden tienoilla, koska hätäkeskusnumeroon ei saa yhteyttä. Tilanne on edelleen päällä, ja soittajia kehoitetaan hakeutumaan alueelle, jossa yhteys on mahdollinen. Ihan käypä neuvo - mikäli avuntarpeessa oleva on liikkumiskunnossa...

Kainuussa kunnat, sote, sähköyhtiöt ja pelastuslaitos tekevät tiivistä yhteistyötä tilanteen eteen. Ilmeisesti myös puolustusvoimilta ollaan pyytämässä apuvoimia uutisoi Yle tänään. Naapuriapu on myös tarpeen - ketään ei jätetä! Onneksi täällä perukassa ollaan myös melko kekseliäitä, sitkeitä ja taistelutahtoisia!

Taistelutahto onkin täällä Kainuun perukoilla tarpeen. Tuntuu, että joka hetki on pienempää tai suurempaa henkiinjäämistaistelua. Myös naapuriapu on kultaakin kalliimpaa. Sitä onkin vuoden vaihteen tietämissäkin annettu ja saatu. 

Ville kävi auttelemassa erästä tuttuaan noin 60 km keikauksen verran, kun kaverin auton öljypohja oli hajonnut. Tästä muutama päivä, niin Ville, paikallisittain sanottuna äkkinäisenä eli kokemattomana, ajoi mökkitiellä auraushommissa traktorilla ravviin (ojaan). Naapuri täältä kylältä huruutteli omalla traktorillaan 20 km keikauksen Villeä, Vallua ja uudenkarheaa Esko-linkoa ojasta ylös vetämään. Annetaan sen verran noottia varsinaiselle tien auraajalle, että hän oli aurannut ravin päälle, ettei Ville ole ihan ainut äkkinäinen.

Koettelemukset "pikaisella" aurauskeikalla eivät loppuneet kuitenkaan siihen. Ojasta noustiin allikkoon, sillä mökkitielle oli tykkylumen painosta kaatua rysähdellyt puu jos toinenkin. Ei muuta kun traktorinvaloissa puita pilkkomaan! 

Siellä jo seuraavat puut taipuvat uhkaavasti mökkitien päälle...

Muutama tielle kaatunut puu ei ole isoin ongelma.
Metsästä vain ryske kuuluu, kun hongat joukolla katkeilee. Tykky aiheuttaa melkoisia kasvutappioita.

Luulisi, että tässä olisi jo harmia yllin kyllin, mutta ei tässä vielä kaikki. Katoille pankkaantunut lumimassa lähti tänä aamuna liikenteeseen. Samalla tuli alas myös meidän talon rännit ja laipiot!

Vuoden vaihteen tietämillä hajosi myös meidän vanha lumilinko. Se olikin kuulemma Puraksen kylän ensimmäinen lumilinko eli mallia miekka ja kirves. 

Kaiken tämän keskellä meillä on tuo ihana riiviö-suloisuus 8-viikkoinen karjalankarhukoiranpentu ja minä olen kuumeessa. En ole siis päässyt tälle vuotta vielä edes töihin. 

Ilmatieteenlaitos ennustaa lisää lumisateita Kainuuseen. Silmiähivelevän kauniin tykkylumen aiheuttamat koettelemukset eivät siis välttämättä vielä ole ohi. Voimia kaikille koettelemusten keskelle, pidetään huoli itsestämme ja toisistamme.

Kollegan sanoja lainatakseni "Year 2018 nevö foket".

Villat veks!

Lampaitten syyskerinnät starttasivat maltillisesti Sasu-pässin kerinnällä. Sasu haettiin tänään uuteen kotiin, niin siisteimme herran komeaksi uutta omistajaa ja varsinkin uusia uuhia varten.

Sasusta kuoriutui sutjakka "pikkupoika" valtavan villakasan alta. Uuhet oli ihmeissään, että kukas se tämä oikein on? Toivottavasti Sasu on ehtinyt hoidella meidän yhdeksän uuhta. Sasu laitettiin uuhille lokakuun alussa. Odotettavissa on melko monia valvottuja öitä helmi-maaliskuussa.

Ilta jatkui vielä "naapurin" ahvenanmaanlampaiden kerinnällä, kun kävimme kerintäkoneinemme auttamassa Annabellan ja Isabellan villojen riisumisessa. Huomaa kuvan ergonomiset työasennot!

Ahvenanmaanlammas on piehehkö, ketterä ja sarvellinen alkuperäisrotu.

Sitten olisi vielä 13 lammasta kerittävänä!

Odotettavissa tipuja

Meille lässähti tälle syksyä jo kolmas kana munien päälle hautomaan. Siirsimme kanan eilen omaan yksiöönsä, jotta se saa suorittaa tehtävän loppuun rauhassa. Kanan alla näytti olevan seitsemän munaa. Jos se ei sinne enempää muni, niin ei ole kovin montaa tipua tiedossa n. 27. marraskuuta tienoilla.

Syyskuun alkupuoliskolla syntyneet tuplaemojen tiput on jo virkeitä nuorikoita. Kahdeksasta tipusta kuusi on kukkoa ja vain kaksi kanaa. Tässä kuvassa vasemmalla kana ja oikealla kukko.

Tiedonhaluisia kukkopoikia.

Kanasia iltapuulla.

Gimli-Gandalf tarkkailee, että valtakunnassa kaikki on hyvin.

Kanat ulkoili vielä lokakuun lopulla, ja voisivat periaatteessa vieläkin ulkoilla päivisin, koska ei ole lunta ja päivälämpötilatkin on pääsääntöisesti plussan puolella. Emme kuitenkaan viitsi päästää niitä enää ulos, sillä naapurustossa on liikkunut minkki kapakalavarkaissa ja toisen naapurin kauriille tarkoitetut leivät käy hävyttömästi vohkimassa kettu!

Fasaanihaukku

Kesäkuussa eräs tuttu tästä melko läheltä soitti, että haluammeko häneltä fasaaneja, koska hän lopettaa fasaanitouhut. No emme kyllä oikeastaan haluaisi, mutta emmehän tohtineet sanoa ei. Niimpä meille muutti jälleen fasaaneja: kaksi kanaa ja yksi kukko. Lähtökohtaisesti tiesimme jo kokemuksesta, että niiden tarhaus tulee olemaan tuhoon tuomittu juttu, mutta tarhasimme ne silti samaan tarhaan mihin olimme aikaisemmatkin fasaanit, ei niin menestyksekkäästi, tarhanneet.

Empä muista enää, että montako viikkoa eli päivää tyypit tällä kertaa tarhassa pysyivät. Eräänä päivänä näimme mökkitien päässä, eli n. kilometri tahasta, yhden fasaanikanan viipottavan. Toivoimme hetken, että viime vuotisista olisi yksilö säilynyt talven yli hengissä. Mutta järki sanoi kuitenkin jo, että karannuthan se oli tarhasta!

Päästimme sitten myös fasaanikukon jäljelle jääneen kanan kanssa vapaaksi. Ne kävivät monta viikkoa syömässä tarhassa. Välillä nuoren fasaanikukon epävireinen rääkäisy kuului niityltä. 

Jossain vaiheessa heinäkuuta fasaanit katosivat. Välillä kuului juttuja, että niitä olisi kuitenkin nähty, kunnes näköhavainnotkin lakkasivat kokonaan. Ajattelimme fasaanien joutuneen kissojen tai villieläinten herkuksi.

Elokuussa mökille ilmestyi kuitenkin jymy-yllätys. Fasaanikana muutaman poikasensa kanssa! Tukiruokinnalla saimme poikueen jäämään pyörimään mökkimaastoon. 

29. syyskuuta Villen touhuillessa mökillä, oli Hali ottanut haukun meidän niitylle jätetystä riistapusikosta. Hali oli haukkua paukuttanut ainakin sen puoli tuntia, ennen kuin Ville oli kesken töidensä mennyt katsomaan mistä on kyse. No fasaanihan se Halilla oli tiukassa haukussa. 

Villellä ei ollut tietenkään asetta mukana, joten hän oli lampsinut naapuriin haulikkoa lainaamaan. Hali oli lisännyt ääntä, että onko ukko nyt aivan tötterö, kun lähtee pois, vaikka lintu on ihan näkösällä! Hali oli ollut edelleen puun alla haukkumassa, kun Ville oli tullut lainahaulikon kanssa takaisin. Fasaani oli haukusta lumoutunut sitkeästi oksalle. Pam! Lintu alas puusta Halille kopiksi. 

Ville oli mennyt takaisin touhujensa pariin, niin jo oli alkanut uusi haukku. Taas Halilla oli fasaani haukussa. Onneksi Ville ei ollut ehtinyt vielä palauttaa lainahaulikkoa. Ei muuta kuin taas fasu alas puusta Halille kopiksi!

Hali oli ottanut vielä kolmannenkin fasaanihaukun, mutta tätä Ville ei ollut enää tohtinut ampua.

Fasaani kana ja kukko kesäkuussa tarhassa.

Ruskainen kylänraitti

Meidän tytöt pellolla, Vuokkijärvi taustalla

Kyllölä, Vuokin vanhin talo, ja Kovalan silta

Värikästä Vuokin rantamaisemaa

Joku on pensselöinyt meidän venerannassakin. 

Pässejä myytävänä eloon!

Se alkaa olla vuoden kierto siinä vaiheessa, että sisäruokintakausi lähestyy ja pässipoikien päivät käy vähiin.

Meillä olisi myytävä pari T-linjan kainuun harmas -pässiä. Toinen on v. 2014 syntynyt T. Hautalan Sasu (arvostelu o-, o-, o-, yleis o-). Sasu vapautuu lokakuun lopulla, kun on pilputtanut ensin meidän pienen katraan. Toinen on 3/2017 syntynyt T. Niittykunnaan Pete (Sasun poika). Petellä on kiire, sillä se menee muutoin teuraaksi jo ensi lauantaina 30.9. Kyseessä on harrastetila, ei orf-oireita tms. sairauksia. Hinta on 100 € + alv/pässi, noudettuna. Sijaitsevat Kainuussa, Suomussalmella. Voipi kysellä Kirsiltä 050 912 7969 tai kirsi.sh (at) gmail.com, kiitos.

T. Hautalan Sasu.

T. Niittykunnan Pete.