Tähän asti jäät ovat olleet hieman kyseenalaiset. Jouluaatonaattona kävimme mökillä koirien kanssa ulkoilemassa. Samalla Ville hakkasi kirveellä kokeeksi jäätä. Pinnassa oli sentin kerros, jonka alla heti vesi ja sen alla hatara kohva. Lumipeite on pitänyt jäät huterina.
Jouluaaton jälkeen sateli vettä ja nyt tuli taas pakkaset. Tänään - 13 astetta. Urheina lähdimme pienoisen tuulen tuivertaessa pilkille. Ja mistäpä muualtakaan sitä pilkkikautta aloittamaan kuin mökkilammelta. Emme edelleenkään voi kuin hämmästellä, että meidän mökkimatka on typistynyt n. 700 km:stä 10 kilometriin. Houkuttelimme myös mökkinaapurit pilkille.
Jäätä oli n. 15 cm ja se tuntui jäätyvän entisestään jäiden laulusta päätellen. Kuten naapuri sanoi, niin välillä jäiden laulu otti oikein mahanpohjasta!
Meillä ei ollut ollenkaan toukkia, mutta silti sain pari nykiä koukkuun. Lainasin naapurilta kastematoa, jonka jälkeen vetäsin jäälle pari pientä ahventa. Kaikenkaikkiaan koko porukalla kalaa nousi jäälle viisi kappaletta. Mutta Ville, Ville, Ville... hällä meni ns. munat kattilaan, kun halusi pilkkiä ilman matoa!
Hali huiteli omiaan. Taisi olla aluksi tunnin omatoimilenkillä, ennenkuin tuli muiden luo jäälle touhuamaan.
Hilda poseeraa raitapaidan kanssa.
Auringonsäteet sulostuttivat mukavasti vastarantaa.
Kotiin ajellessa poikkesimme kurkkaamassa joella.
Vedet on korkealla.
