sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Vienan reitillä

Patikoimme tänään osittaisessa räntäsateessa Vienan reitillä, Lönnrotin jalanjäljillä, Hyryn särkän pätkän 5 km ja toisen mokoman tietä pitkin autolle takaisin.

Vuokin Vienan reitti on ollut 1700 luvun lopulta tärkein kulkureitti Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä. Vanhin tunnettu lähde, jossa kuvataan Suomussalmen Vuokin reittiä kohti Venäjän Karjalan Vuokkiniemen pitäjää on noin 1600 luvulta.

Syntisenkankaalta on joenylitys särkille siltaa pitkin.

Siellä ne pitkospuut kiemurtelevat. Rohkeasti vaan vesille!

Ei olisi ihan lenkkareilla selvinnyt tästä ylityksestä tulva aikaan.

Särkältä oli komeat näkymät.



Särkän molemmin puolin virtaa joki ja sitä reunustaa Kainuun laajin luonnonniittymuodostelma.

Näkyvissä on vielä myös vanhoja, ränsistyneitä, heinälatoja siellä täällä,  jotka viestivät katoavasta kulttuuriperinnöstä.


Reitin varrella on nähtävillä myös joesta kaatuneena pelastettu ikipetäjä eli satalatva. Vanhaa vuosilukua sisältävää ikipetäjää sanotaan satalatvaksi, sillä sen latva on ollut vahvasti haarautunut, kun puu on ollut pystyssä. Satalatvan rungosta löytyy vuosiluku 1682. 

Särkän päältä näkee myös autioituvaan Hyryn kylään, jossa on partisaani-iskujen muistomerkki.

Samalla reissulla kävimme myös Vienan reitin varrella olevalla Jumalanhyvänahon laavulla.

Jumalanhyvänahon laavulle mennessä reitti oli vielä osittain lumen peitossa vaikka mennään jo hyvän matkaa kesäkuuta.

Jumalanhyvänahon laavu.

Reitin varrelta löytyi myös korvasieniä!

Ja Hyryn kylässä leskenlehdet aloittelevat kukintaa 4. kesäkuuta! 
Jospa se kesä Kainuuseenkin "jo" kiirehtää...

Niittykunnaan isäntä ja emäntä ovat muuten Via Kalevala -kävelytapahtumassa luonto- & paikallisoppaina mm. Vienan reitillä ma 24.7. Saman päivän iltana on Rautiaisen myllyllä yhteislauluilta, johon on vapaa pääsy. Lisää Via Kalevala -kävelyn päiväohjelmasta tästä linkistä.

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Tää ei oo enää tottakaan...

Se on kuulkaa kesäkuu ja Niittykunnaan emännällä ensimmäinen kesäloma reilu vuoteen, ja maa oli aamulla valkoinen! Puissa ei ole edes aavistusta vihreästä ja järvet on osittain jäässä.

Eilen sillä välin, kun Ville oli taimikonraivuuhommissa, minä vetelin räntäsateessa mökillä lampaiden totuttelutarhaan sähkölankaa.

Tallin edustalta oli melko hyvin lumet sulaneet ja 
osa raidoista ihan vähän niinkuin aloittelee kukintaa.

Traktorin perään laitettiin eilen illalla jo toiveikkaana kyntöaura, 
mutta aamulla maa oli valkoinen...

Heinät on loppu, eikä uusi kasva...

Perheonnea laitumella 

Lampaat ei ole moksiskaan, vaikka keli on kolea. 
Ovat varmasti vain uusissa villoissaan tyytyväisiä, kun ei ole kuuma eikä itikka syö.

Olimme viime viikonloppuna etelässä. 
Ihan kuin olisi jossakin rinnakkaistodellisuudessa vieraillut. 
Siellä oli jo leikattu nurmikkoa ja kaikki aivan täydessä vehreydessä. 
Silti kuuli valittelua, että kun kesä ei oikein vielä ole alkanut... 
Tervetuloa kuulkaa Suomussalmelle katsomaan millaista se on kun 
kesä ei todellakaan ole alkanut.

Karkkilan kesää toukokuun viimeisenä viikonloppuna.
Etelässä järvetkin liplattavat jo auki.

Turun kesää samaisena viikonloppuna.

Vuokin kesää 1.6.2017.

Vuokin kesää 2.6.2017.
Mummulassa piti nukkua parvekkeen ovi auki, kun oli niin kuuma. 
Nyt saa hirsipirttiä lämmittää ihan tosissaan, että tarkenee.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan yhtä kolea toukokuun on ollut maan eteleä- ja keskiosassa vuonna 1999 ja pohjoisosassa 1968. Toukokuu olikin poikkeuksellisen kolea erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Riemuitkaamme siitä, että vastaavanlainen toistuu keskimäärin muutamia kertoja sadassa vuodessa. Toukokuun ylin lämpötila mitattiin Hämeenlinnan Evolla 19. päivä, jolloin lämpötila kohosi 27 asteeseen. Kuukauden alin lämpötila mitattiin Suomussalmella 16. päivä, jolloin lämpötila painui - 13,1 asteeseen.