sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Fasaanihaukku


Kesäkuussa eräs tuttu tästä melko läheltä soitti, että haluammeko häneltä fasaaneja, koska hän lopettaa fasaanitouhut. No emme kyllä oikeastaan haluaisi, mutta emmehän tohtineet sanoa ei. Niimpä meille muutti jälleen fasaaneja: kaksi kanaa ja yksi kukko. Lähtökohtaisesti tiesimme jo kokemuksesta, että niiden tarhaus tulee olemaan tuhoon tuomittu juttu, mutta tarhasimme ne silti samaan tarhaan mihin olimme aikaisemmatkin fasaanit, ei niin menestyksekkäästi, tarhanneet.

Empä muista enää, että montako viikkoa eli päivää tyypit tällä kertaa tarhassa pysyivät. Eräänä päivänä näimme mökkitien päässä, eli n. kilometri tahasta, yhden fasaanikanan viipottavan. Toivoimme hetken, että viime vuotisista olisi yksilö säilynyt talven yli hengissä. Mutta järki sanoi kuitenkin jo, että karannuthan se oli tarhasta!

Päästimme sitten myös fasaanikukon jäljelle jääneen kanan kanssa vapaaksi. Ne kävivät monta viikkoa syömässä tarhassa. Välillä nuoren fasaanikukon epävireinen rääkäisy kuului niityltä. 

Jossain vaiheessa heinäkuuta fasaanit katosivat. Välillä kuului juttuja, että niitä olisi kuitenkin nähty, kunnes näköhavainnotkin lakkasivat kokonaan. Ajattelimme fasaanien joutuneen kissojen tai villieläinten herkuksi.

Elokuussa mökille ilmestyi kuitenkin jymy-yllätys. Fasaanikana muutaman poikasensa kanssa! Tukiruokinnalla saimme poikueen jäämään pyörimään mökkimaastoon. 

29. syyskuuta Villen touhuillessa mökillä, oli Hali ottanut haukun meidän niitylle jätetystä riistapusikosta. Hali oli haukkua paukuttanut ainakin sen puoli tuntia, ennen kuin Ville oli kesken töidensä mennyt katsomaan mistä on kyse. No fasaanihan se Halilla oli tiukassa haukussa. 

Villellä ei ollut tietenkään asetta mukana, joten hän oli lampsinut naapuriin haulikkoa lainaamaan. Hali oli lisännyt ääntä, että onko ukko nyt aivan tötterö, kun lähtee pois, vaikka lintu on ihan näkösällä! Hali oli ollut edelleen puun alla haukkumassa, kun Ville oli tullut lainahaulikon kanssa takaisin. Fasaani oli haukusta lumoutunut sitkeästi oksalle. Pam! Lintu alas puusta Halille kopiksi. 

Ville oli mennyt takaisin touhujensa pariin, niin jo oli alkanut uusi haukku. Taas Halilla oli fasaani haukussa. Onneksi Ville ei ollut ehtinyt vielä palauttaa lainahaulikkoa. Ei muuta kuin taas fasu alas puusta Halille kopiksi!

Hali oli ottanut vielä kolmannenkin fasaanihaukun, mutta tätä Ville ei ollut enää tohtinut ampua.

Fasaani kana ja kukko kesäkuussa tarhassa.