Kevättalvi

Talitintit ovat jo tovin laulellen kertoneet lähestyvästä keväästä. Nyt siitä kertoo myös päivisin mukavan lämpimästi paistellut aurinko, joka lämmöllään saa komeita jääpuikkoja aikaan.

Kevätauringon innoittamina olemme idättäneet kanoille ohraa.

Vihanta on kanojen herkkua!

Meillä oli viikon täällä hiihtolomalaisia. Ensin siskoni tyttö, 9v. Jasmin yksinään, ja puolesta välistä viikkoa koko perhe. Jasmin meinasi, että kanoilla kestää kauan nokkia heinät kitusiinsa, mutta siinä ei nokat kauaa tuhisseet, kun astia oli mulloksella!

Hiihtolomalaisten kanssa tuli kovasti ulkoiltua mm. potkukelkkailtua, hiihdettyä ja tehtyä lumilinna. Verkoista nousi pari kuhaa, joista toinen 1,5 kg. Verkko reissulla teimme rantaan myös makkaratulet. Ukkohallassakin tuli poikettua. Voih, mitkä maisemat!

Tänään laitoimme hankkimamme haudontakoneen pöhisemään. Saas nähdä onnistuuko yksikään kahdeksasta munasta tipuksi asti konehaudonnalla. Jos, niin noin 21 vuorokauden kuluttua meillä on tipuja! 

Maaliskuulle osuu muitakin syntymän ihmeitä, kuin tiput, sillä Pimun pitäisi maaliskuun parin ensimmäisen viikon kuluessa karitsoida. Rakensimme jo Pimulle oman karsinan, jossa se saa olla yöt ja jonne se on helpompi ruokkia hieman runsaammin kuin muut uuhet. Päivisin lampaat yleensä ovat yhdessä pihatossa. Paitsi esim. tänään aamulla ne eivät päässeet pihattoon, koska pakkanen oli yön aikana kiristynyt - 20 asteeseen. 

Kuvassa Pimu esittelee pallottavaa "vauvamasuaan" seisomalla kivennäisastiassaan... Pimun tissitkin on alkaneet turvota. Ne hahmottaa jo selkeästi takaa katsottaessa.

Karkauspäivää vietimme tänään mm. hiihtelemällä omalla palstalla. Ville ulkoilutti myös haulikkoaan, jos olisi jänis sattunut pomppimaan hollille. Karkauspäivän lisäksi tänään on viimeinen jäniksen mehtyy päivä tälle metsästyskaudelle.

Joitakin jälkiä hiihtolenkillä näimme mm. poron, ketun ja ahman, mutta ei yhtään jäniksen jälkiä. Emmekä nähneet yhtään jänistäkään. Mikä oli toisaalta hyvä, ettei mukana ollut Hali olisi innostunut kahta kauheammin jäniksistä. Hali nimittäin ajoi viime tiistaina kolme tuntia jänistä meidän mökkimaastossa. Olimme Jasminin kanssa pilkillä & makkaran paistossa, kun Hali yhytti jäniksen hollille. Ei tullut pois ajosta, kun teimme lähtöä jäältä. Ehdimme kävästä naapurilla kahvilla, niin sillä välin oli koira ilmestynyt mökin pihaan... Melko sinnikäs kaveri!

Taivahan tulet

Tartuimme heti tuumasta toimeen. Lampaat pääsivät jo heti eilen ja tänäänkin pihattoon. Tänään kiristyi taas pakkanenkin - 10 asteeseen.

Pimu.

Porostiina.

Esteri.

Ritu naattii...

Ja olipa meidän kylällä harvinaisen komeat "katuvalot" tänään! 

Meidän lampola häämöttää kuvassa äärivasemmalla.

Ja jäällä näkyy meidän verkot, joista ei liiemmin tule kalaa...

Pässiä kyydissä

Niittykunnaalla oli eilen touhukas ystävänpäivä. Aamupäivästä kävimme kelkkailemassa koirien kanssa. Kelkka kulki liukkaasti, nimittäin potkukelkka! Koirat saivat energiaa poistavaa juoksuliikuntaa, ennen kuin joutuivat jäämään yksin siksi aikaa, kun kävimme palauttamassa ihanan Suklaatti-pässin Iisalmeen.

Meidän pystäri-Hali kunnostautuikin männä viikolla avaamalla ystävältäni saamani käyttämättömän Rapalan Angry Birds tasurin paketistaan ja tutkiskelemalla sen käyttökelvottomaksi. Tosin Ville meinasi, että nyt sillä tulee kalaa, kun on kustomoitu. Onni onnettomuudessa oli, että tasurin kolmihaarakoukku ei ollut jäänyt koiran huuleen kiinni!

Suklaatin palautusreissulla vierähti yhdeksän tuntia pysähdyksillä molempiin suuntiin höystettynä sekä kahvitteluhetkellä määränpäässä. Ajokeli oli jälleen huonohko, varsinkin takaisin ajellessa lumisade sankkeni ja pölinä tienpinnassa oli melkoinen. Kotona olimme n. klo 21.30.

Suklaatti autokyydissään tyytyväisenä. Pimu olisi halunnut lähteä Suklaatin matkaan...

Suklaatti kotipihallaan pikku-pässejä moikkaamassa.

Uuhien ja kauraämpärin avulla Suklaatti kirmasi iloisesti oikeaan aitaukseen.

Juuri ajomatkalla puhuimme, että nyt kelien lauhduttua ja kevään joutuessa, olisi kiva, jos lampaat pääsisivät hieman jaloittelemaan ulos. Lampuri kertoi, että jalottelevien uuhien synnytykset on sujuneet yleensä todella hyvin, joten se vahvisti vielä ajatustamme ulkoilusta. Tosin sen verran kovin olemme täällä talvessa kiinni, että pihaton oven edessä on sellainen reilu metri pankkaantunutta lunta ellei enemmänkin... mutta jospa päästäisimme lampaat edes pihattoon, niin saisivat hieman enemmän vaihtelua päivärytmiinsä.

Tällaiset pihdit tilasin Stallmästarenilta ihan ruotsin kielellä, vaikka englanniksikin olisi voinut. ;) Saapuivat samassa lähetyksessä Eviralta tilaamieni korvamerkkien kanssa. Toivottavasti Suklaatin jäljiltä näille tulee keväämmällä käyttöä!

Oikein mukavaa ystävänpäivän jälkeistä päivää, "dagen efteriä"! ;)