maanantai 29. helmikuuta 2016

Kevättalvi


Talitintit ovat jo tovin laulellen kertoneet lähestyvästä keväästä. Nyt siitä kertoo myös päivisin mukavan lämpimästi paistellut aurinko, joka lämmöllään saa komeita jääpuikkoja aikaan.

Kevätauringon innoittamina olemme idättäneet kanoille ohraa.

Vihanta on kanojen herkkua!

Meillä oli viikon täällä hiihtolomalaisia. Ensin siskoni tyttö, 9v. Jasmin yksinään, ja puolesta välistä viikkoa koko perhe. Jasmin meinasi, että kanoilla kestää kauan nokkia heinät kitusiinsa, mutta siinä ei nokat kauaa tuhisseet, kun astia oli mulloksella!


Hiihtolomalaisten kanssa tuli kovasti ulkoiltua mm. potkukelkkailtua, hiihdettyä ja tehtyä lumilinna. Verkoista nousi pari kuhaa, joista toinen 1,5 kg. Verkko reissulla teimme rantaan myös makkaratulet. Ukkohallassakin tuli poikettua. Voih, mitkä maisemat!

Tänään laitoimme hankkimamme haudontakoneen pöhisemään. Saas nähdä onnistuuko yksikään kahdeksasta munasta tipuksi asti konehaudonnalla. Jos, niin noin 21 vuorokauden kuluttua meillä on tipuja! 


Maaliskuulle osuu muitakin syntymän ihmeitä, kuin tiput, sillä Pimun pitäisi maaliskuun parin ensimmäisen viikon kuluessa karitsoida. Rakensimme jo Pimulle oman karsinan, jossa se saa olla yöt ja jonne se on helpompi ruokkia hieman runsaammin kuin muut uuhet. Päivisin lampaat yleensä ovat yhdessä pihatossa. Paitsi esim. tänään aamulla ne eivät päässeet pihattoon, koska pakkanen oli yön aikana kiristynyt - 20 asteeseen. 

Kuvassa Pimu esittelee pallottavaa "vauvamasuaan" seisomalla kivennäisastiassaan... Pimun tissitkin on alkaneet turvota. Ne hahmottaa jo selkeästi takaa katsottaessa.


Karkauspäivää vietimme tänään mm. hiihtelemällä omalla palstalla. Ville ulkoilutti myös haulikkoaan, jos olisi jänis sattunut pomppimaan hollille. Karkauspäivän lisäksi tänään on viimeinen jäniksen mehtyy päivä tälle metsästyskaudelle.

Joitakin jälkiä hiihtolenkillä näimme mm. poron, ketun ja ahman, mutta ei yhtään jäniksen jälkiä. Emmekä nähneet yhtään jänistäkään. Mikä oli toisaalta hyvä, ettei mukana ollut Hali olisi innostunut kahta kauheammin jäniksistä. Hali nimittäin ajoi viime tiistaina kolme tuntia jänistä meidän mökkimaastossa. Olimme Jasminin kanssa pilkillä & makkaran paistossa, kun Hali yhytti jäniksen hollille. Ei tullut pois ajosta, kun teimme lähtöä jäältä. Ehdimme kävästä naapurilla kahvilla, niin sillä välin oli koira ilmestynyt mökin pihaan... Melko sinnikäs kaveri!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti