Miten tämän nyt nätisti sanoisin? Fasaani se on kuulkaa viheliäinen kasvatettava. Kärjistettynä, jos sinulla ei vielä ole tarpeeksi huolta ja murhetta, niin alahan tarhata fasaaneja.
Kesäkuussa kirjoittelin täällä blogissa meidän toukokuussa ei niin menestyksekkäästi syntyneistä fasaaneista. Tässä linkki juttuun. Silloin toivoin, josko yhdeksän, kuoriutumisesta hengissä selvinneestä fasaanista, kasvaisi aikuiseksi asti. No, sittemmin on sattunut kaikenlaista.
Nämä yhdeksän fasaania kasvoivat kuitenkin niin isoiksi, että ne on jo aikaa siirretty ulkotarhaan. Olemme käyneet niitä katsomassa keskimäärin noin 3 päivän välein, vaikka niitä voisi hyvinkin pitää viikonkin omillaan. Tarkoitushan on, että linnut eivät totu ihmisiin eli siellä ei kuulu käydä joka päivä lepertelemässä.
Tässä reilu viikko sitten, kun Ville meni tarkistamaan tarhan tilannetta, niin siellä oli köllöttänyt kolme fasaania hengettömänä ja nokittuna. Edelleen on epäselvää mitä oli tapahtunut. Luultavimmin ne on lentäneet säikähdyksissään päin verkkoja ja katkaisseet niskansa. Tämän jälkeen omat kaverit on tulleet hieman maistelemaan raatoja... Toinen veikkaus on, että siellä on ollut niin monta kukkoa, jotka on tapelleet ja tappaneet toinen toisensa. Fasaanit on kyllä vielä niin pieniä, etten ainakaan minä erota mitä sukupuolta ovat, mutta ehkäpä ne itse tietävät paremmin. Viritimme varoiksi loukutkin tarhan ympärille, jos siellä olisikin minkki tms. käynyt rellestämässä, mutta jäljet linnuissa ei oikein viitanneet sellaiseen.
No, siitä sitten noin viikko eteenpäin, niin jo tarhassa oli yksi fasaani heikossa hapessa. Ei päässyt kävelemään kunnolla vaan lyyhäsi eteenpäin, ja sitäkin oli kaverit jo hieman nokkineet, kun kyyhötti vain nurkassa. Tästä yksilöstä epäilen, että on säikähdyksissään telonut itsensä lentämällä päin verkkoa.
Nyt meillä on enää viisi fasaania. Selviäsiköhän niistä edes yksi aikuiseksi? Olemme laittaneet tarhaan nyt laatikoita ja oksia fasaanien suojaksi. Näyttäisi tähän blogiin lisättyjen kuvienkin perusteella, että oksat ovat fasaanien mieleen. Ne pääsevät kyllä halutessaan tarhasta sisällekin turvaan, mutta ehkä ovat niin tyhmiä, että mieluummin säntäilevät ja tapattavat itsensä verkkoja päin, kun viipottaisivat sisätiloihin suojaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti