Laidunkausi avattu!

Kerttuli ja Matilda elämänsä ensimmäisellä laitumella. Taustalla häärii karitsoiden emä, Pimu.

Pimu pääsi sunnuntaina illalla tyttäriensä kanssa pihattoon/totuttelutarhaan ulkoilemaan ja saamaan sähköiskuja aitalangoista, jotta aitaan syntyy ns. henkinen este ja pihatosta turvapaikka. Totuttelutarhan aitaseipäät parkkasimme haavasta ja männystä pääasiassa. Teimme perinneaitaa uusin konstein eli naulaamalla! Joku minulle töissä viisaasti sanoikin, että nauloilla ne olisi ne ennenvanhaankin tehneet, jos nauloja vaan olisi ollut käytettävissä!

Sunnuntaina ja maanantaina Pimu, Kerttuli ja Matilda pääsivät vielä sisälle yöksi, mutta eilen jätimme ne pihattoon. Tänään ne pääsivät jo hieman isommalle laitumelle. Laidunkausi on korkattu ainakin pari viikkoa aikaisemmin mistä osasimme edes haaveilla! Hyvä niin, sillä meillä alkaa kuivaheinä vedellä viimeisiään, vaikka saimmekin sitä naapurilta pariinkin otteeseen lisää. Kiitos mukaville naapureille!

On ollut jännä nyt totuttelutarhassa ja laitumella huomata, että karitsat pitävät Pimua jonain kaverina, joka hengaa mukana. Kun karitsat esim. saivat totuttelutarhassa ensimmäiset säkärit, niin ne juoksivat minun turvaan, ei Pimun. Se ikävä kyllä tarkoittaa myös sitä, että kun jätämme ne laitumelle, niin hetken aikaa määintä on melkoinen, kun Kerttuli ja Matilda haluaisivat meidän matkaan. Tärkeää onkin, ettei uuhia missään tilanteessa ruokita aidan yli, jotta ne eivät opi karkaamaan ja ehkä jossain vaiheessa lopettaisivat myös turhan määinnän!

Karitsat popseivat innossaan meidän parkkuu"jätteitä".